7/30/2010

Olen vain suunnaton tie, ilman viittaa




Hassua. En oo ehtinyt enkä jaksanut postailla tehdessäni vihdoin kaikkea nyt töiden loputtua, ja nyt kun uhraan aikani (ja vapaapäiväni!) postauksen tekemiselle, mulla ei oo yhtäkään kuvaa kulunen kuukauden menoista - löhöilystä perheen kanssa mökillä Sulkavalla, isostelusta Aholansaaresta, seikkailuista Jeren kanssa Mäntässä, Särkänniemessä ja Tampereella, kamujen näkemistä, tänne laitettavaksi.


Osittain syynä se, että sain taas uuden koneen (nyt vihdoin ja viimein sen läppärin, oon rakastunu) ja kaikki kuvat on vielä vanhalla koneella kun en oo jaksanu kaivaa niitä sieltä.
Osittain se, että en ole jaksanut ottaa kuvia. Parhaimmat kuvat tänkin kesän parhaimmista hetkistä on mun päässä ja mun sydämessä, ei tiedostoina koneella.


Uskomattoman vaikea homma tää postauksen tekeminen pitkän tauon jälkeen. Aivan liikaa sanottavaa, aivan liian vähän sanottavaa.  Aivan liikaa tunteita, aivan liikaa mielipiteitä, aivan liikaa julkisesti ihkutettavaa, aivan liikaa julkisesti mollattavaa.


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

älä tee tota ilmettä kokoajan!! oot nätti ilman sitäkin, paljon nätimpi!

Anonyymi kirjoitti...

vihdoin! :)

Heidi kirjoitti...

ano : tulee vaan jotenkin automaattisesti aina ku lähettyvillä on kamera tai peili... tottakai varsinki sillon ku otan ittestäni kuvia =D pitäis päästä siitä eroon

ano : niii jeiii =)